*

Aku Kopakkala

Ala asiantuntijaksi

  •  Khan A, Faucett J, Lichtenberg P, Kirsch I, Brown WA (2012) A Systematic Review of Comparative Efficacy of Treatments and Contr
    Khan A, Faucett J, Lichtenberg P, Kirsch I, Brown WA (2012) A Systematic Review of Comparative Efficacy of Treatments and Contr

 

Hetkittäin olen kyllästynyt puhumaan mielestä, masennuksesta ja varsinkin lääkkeistä. Mielen lääkintä on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Paljon tärkeämpi kuin uutisten jokailtainen  "talousmarkkinaennustepäivitys" - pääaihe. 

 

Hyviä puheenvuoroja

Psykiatri Marja Vihervaara kertoi haastattelussa tilanteesta lääkärin kannalta, joka helposti nojaa lääketehtaiden markkinointiviestintään. Loppulausekin lämmitti: "- Julkisuudessa on esimerkiksi väitetty, ettei psykologilla voi olla kantaa masennuksen lääkehoitoon. Miksei voi? Jos jokainen lääkäri on markkinointikoneiston opettama, on herätyksen tultava tarvittaessa ammattikuntamme ulkopuolelta."

Samana päivänä ilmestyi erinomainen lääkäriliiton ja THL:n asiantuntijoiden kantoja valottava artikkeli, joka käsitteli lääkäreiden ja lääketeollisuuden outoa symbioosia. Siinä myös arvioitiin virheellisen lääkemarkkinoinnin yhteiskunnalle tuottamia välittömiä kuluja.

Robert Whitaker korosti alkusyksyn seminaarissa tiedetoimittajille, että lääketieteen alan toimittajan tulisi perehtyä tutkimuksiin ja niiden raakadataan voidakseen kirjoittaa jotain aidosti merkityksellistä. Tämä vaatimus tuntuu ankaralta. Eräs toimittaja totesikin, että kun joka päivä pitää tehdä monta juttua, niin ei ole mahdollista muuta kuin tuottaa tekstiä tiedotteista.

Olen kuitenkin Whitakerin kanssa samaa mieltä. Jokaisen tulisi alkaa aiheen asiantuntijaksi. Miljoona ihmistä syö Suomessa mieleen vaikuttavia reseptituotteita vuosittain. Melkein yhtä monelle muulle niitä tarjotaan, jotka kuitenkin kieltäytyvät. Jokaisen lähipiirissä niitä liikkuu. Ellei sinulle vielä ole tarjottu, älä masennu...

 

Asiantuntijaksi

Suoraan syväasiantuntijuuteen vie seuraavaan poikkeukselliseen tutkimuskatsaukseen perehtyminen. Yhteen taulukkoon sisältyy hyvin paljon tietoa. Aikaa siihen paneutumiseen menee muutama minuutti, mutta siitäpä aukeaakin vastaus hyviin moniin mysteereihin. ("Ystäväni selvästi hyötyi lääkkeistä eli turha puhua ettei ne olisi hyviä")

Arvovaltainen tutkijaryhmä keräsi tiedon kaikista vertailukelpoisista julkaistuista tutkimuksista, jotka oli tehty.  Kysymys oli kuinka monta prosenttia masennusoireet vähenevät milläkin menetelmällä.

 Vertailussa olivat:

- eri hoitojen yhdistelmät

- psykoterapiat

- masennuslääkkeet

- vaihtoehtoiset menetelmät (rentoutuminen, akupunktio, liikunta)

- lume (pilleri joka ei sisällä mitään vaikuttavaa ainetta)

- hoidon odotuslistalla olo

- kontrolli interventioita, eli toimia joilla ei odotettu olevan aktiivista hoidollista vaikutusta (varovainen venyttely, akupunktio "vääriin pisteisiin" jne.)

Taulukossa on punaisella pylväällä merkitty tutkimusvaikutukset kun osallistujat tiesivät mitä tutkittiin, sinisellä kun kyseessä oli sokkotutkimus. Pelkkiin sinisiin pylväisiin kannattaa keskittyä ensin. Pylvään korkeus kertoo oireiden vähentymisen osuuden kyseisellä menetelmällä. Oikealla vihreällä on lääketeollisuuden USA:n lääkevalvontaviranomaiselle toimittamien tutkimusten tulokset

- klikkaa oikealla ylhäällä näkyvää taulukkoa, kiitos -

Tulos lyhyesti: Millä tahansa aktiivisella hyväntahtoisella hoidolla saadaan keskimäärin runsaan 40% vähennys oireisiin. Myös lume eli placebo ja kontrolli- interventiot menestyivät siinä kuin muutkin menetelmät-

 

Paljon hyviä hoitotapoja

Kuvasta selviää, että masennuksen Käypähoito- suosituksen viesti "masennuslääkkeet ovat kiistatta vaikuttavaa masennuksenhoitoa" on totta.  Saman toteamuksen voisi sanoa mistä tahansa menetelmästä. Lumeestakin ilman epäilystä. Lisäksi lääketeollisuus välttää julkaisemasta kielteisiä tutkimustuloksia, joten katsaus antanee turhan myönteisen kuvan mielialalääkkeiden tehosta. 
Masennuslääkkeiden - ainakin nykyään laajasti käytettyjen SSRI aineiden -  mahdollinen hyöty oireiden vähentämisessä on siis korkeintaan saman suuruinen kuin kilpailevilla menetelmillä.

Kaikkiin aktiivisiin hoitoihin sisältyy lume-efekti toivon herätessä. Tutkimuksen aikana tapahtuu myös spontaania paranemista ja aktiivista omaehtoista työskentelyä elämänpulmien parissa.
Tässä vertailtujen menetelmien lisäksi on lukuisa joukko hyvin toimivia tapoja. Esim. mindfulness, vuorokausirytmin ajastus jne.

Eri hoitomuotojen käytännön valinnan tulisi perustua odotettavissa oleviin pitkäaikaisiin kokonaisvaikutuksiin. Päätöksen tulisi olla masentuneen itsensä tekemä, mahdollisimman kattavan tiedon pohjalta.

 

Samantekevää?

Tarkoittaako tämä sitä, että on samantekevää mitä menetelmää käytetään? Ei. Eri tapojen kokonaisvaikutukset kärsivän henkilön elämään ovat aivan erilaisia. Lääkkeet pärjäävät siinä vertailussa niin huonosti, että niiden tulisi jäädä sivurooliin hoitovalikossa.

Hoitotulokset voivat käytännön elämässä olla paljon paremmat kuin taulukon pohjalta voisi olettaa. Tärkeintä on masentuneen yksilöllisen tilanteen arviointi ja masennuksen laukaisseen pulmatilanteen ratkaisu.

Koko tutkimus on luettavissa tässä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JaniPontusToivanen kuva
Jani Toivanen

Koko ammattikunta on keskittyny yksittäisen potilaan aivokemiaan, kun pitäisi katsoa terapiaa ja psykologiaa myös yhteiskunnallisessa, kultturisessa mielessä. Terapiaympäristö, terapeuttinen kulttuuri?

Kuinka paljon se vaikuttaa että ympäristömme on täynnä manipuloivaa mainontaa, sen sijaan että olisi esim. aitoa taidetta ja viisautta ilman rahavoittotaka-ajatusta? Kuinka paljon se vaikuttaa että paasataan jatkuvasti markkinasta, rahasta ja suorittamisesta sen sijaan että elämästä ja rakkaudesta (ei pelkästään romanttisessa mielessä, vaan ymmärtämisestä ja välittämisestä)?

Taisto Merilä

Masennus on hyvä asia - ei se muuten voisi olla.

Siinä kannattaa kuunnella itseään; olla rohkea, ottaa oppinsa ja löytää uudet säännöt.

Suurin ongelma on yhteiskunta ja sen psykiatria, jonka tavoitteena on lähinnä tehokkuus ja työkyky sen ehdoilla.

Jani Rantala

Yritämme hoitaa masennusta mahdollisimman halvalla, oli se sitten lääkkeillä tai muilla keinoin. Valitettavan usein lääkehoito on se halvin vaihtoehto.

Kuitenkin, mielestäni meidän pitäisi julkisessa keskustelussa keskittyä enemmän masennuksen syihin. Nähdä ongelma laajemmassa viitekehyksessä. Miksi ihmiset masentuvat? Media ja politikot muovaavat kuvaa jatkuvasti suorittavasta, muuntautumiskykyisestä, potentiaalisesta ihmisestä, joka on valmis hektisen työelämän muutoksiin. Talouskasvua on saatava ja kestävyysvajekin uhkaa. Samalla työelämä muuttuu kokoajan raadollisemmaksi. Kilpailukykyä haetaan työntekijöiden oikeuksien ja etujen säästöissä. Työntekijät kilpailevat keskenään, eikä samanlaista vastakkainasettelua omistavan ja työtätekevän luokan välillä enää nähdä. Voidaan pohtia, kenen intresseissä on ollut tämän vastakkainasettelun piilottaminen.

Jos katsotaan aikajanaa, viimeinen vuosisata on ollut huimaa kehityksen aikaa. Entä jos nykyinen elämä kaikkine suorituspaineineen on vain liikaa ihmisille? Työelämä on hektistä ja alati muuttuvaa eikä perheen ja läheisten kanssa keritä viettämään aikaa. Se, että näin moni ihminen on masentunut on mielestäni oire nykyelämän oravanpyörän kiihtymisestä. Automaatio ja teollistuminen eivät ole tuoneet hyvinvointia tietyn pisteen jälkeen. Se on kääntynyt vain laskuun. Eikö koneiden pitänyt juuri korvata ihmistyötä, jotta jäisi enemmän vapaa-aikaa?

Onko ihmisten sekä maapallon kestokyky tulossa vastaan tässä nykymenossa? Masennuslääkkeillä vain turrutetaan tähän menoon sopimattomat ihmiset pyörimään pyörän mukana. Mielestäni agendalle pitäisi saada keskustelua juuri syvistä syistä, miksi masennusta esiintyy kokoajan enemmän. Ei vain niin, että keksimme tehokkaampia hoitomuotoja, mutta ihmiset sairastuvat kokoajan enenevässä määrin.

Petteri Sahinjoki

Masennuksen syy minun mielestäni on tässä :

Emme pysty vastaamaan nykymaailman vaatimuksiin, saati selittämään tätä, tai omavoimaisesti parantamaan tätä. Tälle maailmalle emme ole ikinä ”tarpeeksi”. Olemme harvoin tämän maailman vaatimuksiin nähden tarpeeksi viisaita, rikkaita, kauniita, älykkäitä tms. kuka mitäkin. Siksi masennutaan.

Jos et edisty urallasi, tai ole jossain parempi kuin muut, ei siitä kannata ahdistua. Tämä maailma ei saa meistä koskaan kylliksensä. Tälle maailmalle (ja sen valtiaalle, eli perkeleelle) ei riitä mikään.

Lue seuraava

Martti Luther : Mannaa Jumalan lapsille
Syyskuun 21 päivänä

Room. 12:2

”Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta. Meidän on välttämättä varottava seuraamasta niin maailman tapaa kuin omaa järkeämmekin. Sen sijaan on aina murrettava oma mielemme ja tahtomme sekä tehtävä ja kärsittävä toisin kuin järki ja tahto neuvovat elääksemme aina toisin kuin maailma, jopa suorastaan sen vastaisesti.

Näin me päivästä päivään muutumme ja uudistumme mielessämme, toisin sanoen päivä päivältä yhä paremmin mielistymme siihen, mitä maailma ja järki vihaavat. Päivittäin me yhä mieluummin tulemme köyhiksi, sairaiksi, halveksituiksi, houkiksi ja syntisiksi, kunnes lopuksi arvaamme kuoleman elämää paremmaksi, mielettömyyden viisautta kallisarvoisemmaksi, häpeän kunniaa jalommaksi, köyhyyden rikkautta autuaallisemmaksi ja synnin hurskautta ihanammaksi.

Vihdoin päädymme siihen, että tulemme täydellisiksi ja mielellään vaihdamme elämän kuolemaan ja Paavalin kanssa halajamme erota täältä, että synti kokonaan lakkaisi ja Jumalan tahto meissä kerrankin aivan täydellisesti tapahtuisi. Tällöin kristitty on eniten toisenlainen kuin maailma eikä ensinkään käyttäydy maailman tavoin. Maailma ei voi saada kyllikseen elämästä, kristitty sen sijaan ei voi kyllin pian saada eroa tästä elämästä. Mitä maailma etsii, sitä kristitty pakenee ja mitä maailma pakenee, sitä kristitty etsii.”

“Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman” (Joh. 16:33).

“Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti” (1. Joh. 2:15-17).

Tuossa ikivanhassa tekstissä sanotaan, että maailmassa on luonnostaan tarjolla vain itsetehostus tai egon tehostus, ulkonäkövaateet ja himojen tyydyttäminen.
Ihminen masentuu, koska harva pystyy noihin vaatimuksiin kuitenkaan vastaamaan. Masennus on siis jonkinlainen hengellinen ristiriita, johon nykypäivänä tarjotaan aivan vääriä lääkkeitä. Yritetään kehitellä vääriä ihmisen keksimiä järkiperäisiä ratkaisuja asioihin, jotka ovat arvo tai moraalikysymyksiä. Eli hengellisiä.

Psykiatria-psykologia ja kristinusko ovat kilpailevia uskontoja, joilla ei ole mitään yhteistä. Psykologia muistuttaa itämaisia uskontoja, ja se on pettänyt koko yhteiskunnan. Parantavan uskon tilalle on tuotu ”positiivinen ajattelu” ja synnistä, helvetistä ja perkeleestä pelastumisen tilalle kuvitellut itsekasvu, itsearvostus, itsetäyttymys, itsekunnioitus, usko itseen, positiivinen minäkuva ja kaikenlaiset kilpailut. Nämä ovat itsepetosta. Usko itseen, omaan minään, on syrjäyttänyt uskon Jumalaan, johon ainoa tie on Kristus. Oppi luonnollisesta hyvyydestä on suoraan kristinuskoa vastaan ja saatanan ylistystä.

Ja kuinka monet tahot suosittelevatkaan ”hoitoa” tai lähettävät ”hoitoon”! Luotetaan, että ihmisen viisaus on suurempaa kuin Jumalan viisaus. Kuitenkin usko itseen ja kuviteltu itsekunnioitus johtaa vain pseudoeuforiaan, jonka vallassa koko Suomi on, niin että hirvittää katsoa.

Elämää ohjaavat Raamatun totuudet, eivät ihmisen tunteet tai tunteilut. Raamattu ei anna mitään sijaa psykiatrialle. Raamatun mukaan ongelmia tuottavat vain perkeleen toiminta, synti ja elimellinen sairaus. Raamattu ei tunne mitään ei-orgaanisia mielen sairauksia. Ei ole tilaa psykiatrialle.

Psykiatria ja psykologia johtavat vain massiivisen vääriin päätelmiin ihmisestä ja hänen auttamisestaan.

Usein ”masennuksen” syy on siis hengellinen/sielullinen. On tullut omantunnon tuskia eli moraalisia ristiriitoja tai muita elämän ongelmia, joita halutaan sulkea pois mielestä viinalla, psyykelääkkeillä tai muulla turruttavalla esim. television katselulla. Mutta näistä ei ole pakotietä.

Toimituksen poiminnat